Niklas Björkman, 14.102024

Otsikko saa miettimään asiaa useammalta kannalta:

• Minkä arvoinen sovitteluprosessi on yksilölle?
• Minkä arvoinen sovitteluprosessi on työyhteisölle?
• Minkä arvoinen sovitteluprosessi on esihenkilölle?
• Minkä arvoinen sovitteluprosessi on yritykselle/työnantajalle?
• Ja viimeisenä kysymyksenä tietysti, mitä sovitteluprosessi maksaa?

Sovitteluprosessin avulla päästään pureutumaan työpaikalla eripuraa aiheuttaviin ilmiöihin. Tätä tarvitaan silloin kun ongelmat eivät ratkea omin neuvoin tai esimiesten johdolla. Sanomattakin on selvää, että toimiva ja riidaton työyhteisö on tehokkaampi ja mieluisampi työpaikka kuin sellainen, jossa riidat repivät arkea. Kaikilla on oikeus turvalliseen ja riidattomaan työympäristöön, ja työnantajan velvollisuus(!) on huolehtia siitä, että tämä toteutuu.

Yksilö

Silloin kun työpaikalla ja tiimissä aika kuluu riitelyyn ja vihanpitoon, vähenee yksilön kyky viihtyä työssään, ja siten olla tuottava. Pitkittyneessä konfliktitilanteessa motivaatio laskee ja sitoutuminen yhteiseen päämäärään, sikäli kun siitä edes päästään yhteisymmärrykseen, pienenee. Viimekädessä yksilötasolla lähdetään hakemaan vaihtoehtoja, eli aletaan katsomaan vaihtoehtoisia työpaikkoja. Sovitteluprosessin myötä voidaan auttaa ja tukea yksilöllistä sitoutumista ja kehitystä.

Yhteisö

Toimiva työyhteisö on dynaaminen ja eteenpäin pyrkivä. Toimivassa työyhteisössä tuetaan toisiaan, onnistutaan löytämään jokaisen tiimijäsenen parhaita puolia ja kehittämään näitä sekä luodaan yhdessä selkeää suuntaa, johon halutaan mennä. Toimimattomassa työyhteisössä näitä ominaisuuksia juurikaan ole. Sovitteluprosessin avulla nämä voidaan löytää työyhteisölle ratkaisuja riitoihin sekä avaaman polku yhteiselle suunnalle.

Esihenkilö

Esihenkilön/tiiminvetäjän vastuulla on saada johtamansa tiimi tekemään asioita oikein, ajallaan ja kustannustehokkaasti. Samalla hänellä on vastuu alaistensa työhyvinvoinnista, kehityksestä ja viihtyvyydestä. Parhaassa tapauksessa, kun tiimi toimii sopuisasti ja tehokkaasti, tiiminvetäjällä jää aikaa tehdä kehitystyötä ja edistää koko tiimin tulevaisuutta. Mikäli tiimi ei toimi, vaan kuluttaa aikaansa riitelyyn, keskinäiseen nahisteluun tai muihin epäasiallisuuksiin, tiiminvetäjän vastuulla on ratkaista nämä ongelmat. Mikäli hän ei siihen itse pysty, on hyvä ottaa avuksi ulkoinen apu esimerkiksi työyhteisösovittelijan muodossa.

Yritys/työnantaja

Yrityksen tai työnantajan näkökulmasta, jokaisella työntekijällä, työyhteisöllä ja osastolla on oma paikkansa toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi. Kaiken tulee sujua jouhevasti ja ilman ylimääräistä kitkaa, jotta lopputulos olisi tavoitteiden mukainen. Jos jollain tasolla toiminta eivät suju suunnitellusti, se heijastuu koko organisaatioon ja lopulta tulokseen. Jos tuottavuus ja tehokkuus kärsii siitä, että työpaikalla riidellään tai kiusataan, työnantajan vastuu ja velvollisuus on hoitaa asiat kuntoon. Ulkopuolinen apu voi tässä tilanteessa säästä sekä aikaa, vaivaa että rahaa.

Itse sovitteluprosessille on vaikea laittaa rahallista arvoa. Jokainen yksilö, tiimi, esihenkilö ja työnantaja näkee asian niin eri näkökulmasta. Yhteistä kaikilla kuitenkin on se, että jokaisen näkökulmasta mahdolliset ongelmatilanteet tulisi ratkaista mahdollisimman nopeasti. Pitkittyneet ongelmat ja riitatilanteet haittaavat jokaisen arkea. Silloin kun sovitteluprosessin avulla saadaan riidat ratkotuiksi ja työtekeminen takaisin omille urille, prosessi on aina hintansa arvoinen!

Alla esimerkki, joka antaa suuntaa-antavan kuvan siitä, mitä esimerkiksi 5 hengen työyhteisön työyhteisösovittelu voi tulla maksamaan, kokonaiskustannus tietysti aina riippuu tilanteesta.

Työyhteisön sovitteluprosessi, 5 henkilöä

Alkutapaaminen/-kartoitus, 2 h

Yhteinen infotilaisuus, 1 h

Yksilölliset haastattelut á 2 h, 10 h

Yhteispalaveri, 2 h

Seurantapalaveri, 1 h

Oma suunnittelu ja yhteenveto, 2 h

Yhteensä, 18 h

Paketin hint, 3.000 € + alv.

Ylimenevät tunnit, 150 €/h + alv.

Tämän lisäksi mahdolliset matka- ja majoituskulut.

Lopullisen arvon prosessin hinnasta voi tietysti arvioida vasta jälkikäteen. Yleensä tilanne rauhoittuu sovitteluprosessin jälkeen, ja yhteistyö alkaa sujumaan taas paremmin. Viime kädessä sovittelun lopputulos on osallisten käsissä. Miten yksilöt toteuttavat prosessin aikana sovittuja sääntöjä? Miten esihenkilöt ja johto suhtautuvat siihen, mikäli sovittuja pelisääntöjä ei seurata? Työyhteisösovittelun avulla päästään joka tapauksessa eteenpäin ja päästään irti jähmettyneestä tilanteesta. Mikä se lopputulos sitten on, sen päättävät prosessin osapuolet!